Herttoniemellä oleva asutus on pitkän historian ja taitavan kehittämisen tulos.

Patsaita ja muistomerkkejä löydät koulujen pihoilta, kaduilta, talojen seiniltä ja jopa teollisuusalueelta.

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Helsingin seutu ja Herttoniemi ovat jääneet sodan myrskyjen keskelle usein. Silloin kun sotaa ei käyty, varustauduttiin. Siitä huomattavin muisto Helsingissä on 1700-luvun puolivälin jälkeen syntynyt Viaporin linnoitus. Helsingin seudun ja siihen liittyen Herttoniemen kartanohistorian voi nähdä osana Ruotsin valtakunnan sotilaallista historiaa, sillä sotilaallinen organisaatio tukeutui juuri kartanoihin.

Oletko huomannut kuinka paljon portaita ja polkuja on Herttoniemessä? Toiset portaat ovat uusia ja tiiviissä käytössä, vaikka usein niiden olemassaoloa ei huomaa. Toiset portaat ovat kauan sitten rakennettuja ja nyt jo lähes unohdettuja. Tässä on muutamia portaita ja polkuja sinun etsittäväksesi.

Tarvitset GPS-paikantimen tai karttaohjelman, johon syöttää EUREF-FIN (maant.) -koordinaatit. Ihan mahdotonta ei ole löytää portaita vain valokuvien ja vihjeiden perusteellakaan. Portaat on lueteltu pohjoisesta etelään. Onnea portaiden etsintään!

Eva Packalén

Öljysatamasta asuinalueeksi rakennetun Herttoniemenrannan katujen nimistöstä osa liittyy läheisen kartanon vanhempaan 1500- ja 1600-luvun historiaan ja varsinkin kartanon naisiin, rouviin ja tyttäriin. Muutamassa vuodessa upeaksi rantakaduksi muotoutunut Reginankuja on saanut nimensä aatelisen Helena Regina Boggensköldin mukaan. Mutta kuka oli 1600-luvun lopulla Herttoniemeen muuttanut Regina Boggensköld?

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Suomen sodan aikana vuosina 1808-09 Viaporin komentajana toimineen Carl Olof Cronstedtin (s. 3.10.1756 -7.4.1820) henkilöhistoria on osa nykyisen Itä-Helsingin historiaa. Puotilan kartanossa syntynyt ja Herttoniemen kartanossa kuollut Cronstedt omisti Herttoniemen kartanon kahteen otteeseen, rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen ja suunnitteli alueelle upean puiston.

Jari Sedergren ja Eva Packalén

Ensimmäisen maailmansodan taistelutantereilta syrjässä pysyneen Suomen suuriruhtinaskunnan pahin ongelma oli nälkä. Sodan pitkittyessä elintarvikepula nosti ruoan hinnan monille saavuttamattomiin. Nälkähuolia pahensi joukkotyöttömyys. Se tuntui myös Herttoniemessä, kun ansioita tuoneet venäläisten linnoitustyöt lakkasivat kesä-heinäkuussa 1917.

Eva Packalén

1800-luvun alkupuolella sanomalehdet olivat yleensä nelisivuisia. Kerran tai kaksi viikossa ilmestyneistä lehdistä voitiin lukea pieniä artikkeleita ja kaunokirjallisia tuotteita, mutta mukaan mahtui myös erilaisia julistuksia, kuulutuksia ja pikku-uutisia.

Eva Packalén ja Jari Sedergren

Uutuuttaan hohtavasta Herttoniemenrannasta saa kävelyretkellä feminiinin asuinalueen vaikutelman. Rouvienpolun, Neitojenpolun ja -puiston sekä Neitojenrannan lisäksi silmiin pistävät katukylteissä nimet Sissele, Gertrud, Regina, Bengta, Agneta ja Annika. Tunnemme hyvin monet Herttoniemen kartanon miespuolisista omistajista: Jägerhornsuvun miehet, Helsingin pormestarit Petter ja Abraham Wetterin, Viaporin  rakentajan, kreivi Augustin Ehrensvärdin ja hänen veljensä tykkimestari Carl Fredrikin, kauppias Johan Sederholmin ja Ehrensvärdien pikkuserkun, amiraali Carl Olof Cronstedtin sekä viimeisimpänä maanviljelysneuvos Johan Georg Bergbomin. Mutta keitä nuo kadunnimistä ilmenevät herttoniemeläisnaiset olivat? Milloin he elivät ja millaisiin historiallisiin vaiheisiin heidän elämänsä kytkeytyy? Onko heistä säilynyt tietoja jälkimaailmalle? Keitä muita naisia Herttoniemessä on asunut?