Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.)

outi_alankokahiluoto23_1.jpg

1. Esittele itsesi ja kerro yhteydestäsi Herttoniemen/ Roihuvuoren kaupunginosaan

Olen herttoniemeläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja. Olen siviiliammatiltani kirjallisuudentutkija ja koulutukseltani filosofian tohtori. Olen naimisissa teatteriohjaaja Atro Kahiluodon kanssa. Meillä on kaksi lasta, 14-vuotias poika ja 11-vuotias tyttö.

2. Harva poliitikko pystyy vaikuttamaan kaikkeen, pitää keskittyä joihinkin asioihin. Mitä asioita edistäisit kansanedustajana?
Itselleni politiikassa tärkeintä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Eriarvoisuuden vähentäminen on se tavoite, jonka läpi katson kaikkea politiikkaa, on kyse sitten veroista, terveyspalveluista, kouluista, työelämästä tai kulttuurista. Sydämeltäni Vihreänä minulle on itsestäänselvyys puolustaa vapaita merenrantoja ja vanhoja metsiä, mutta olen lähtenyt politiikkaan nimenomaan taistellakseni eriarvoisuutta vastaan.

3. Millä tavalla pääkaupunkiseudun hallinto tulisi järjestää?
Yhteistyölle on kova tarve, sillä mm. kuntien maankäyttöä olisi järkevintä pitää suunnitella yhdessä. Yhteistyötä on mahdollista lisätä ja hallintoa selkeyttää ilman yhdistämistäkin. Vaaleilla valittu seutuvaltuusto olisi kehittämisen arvoinen idea: olisi hyvä, että suorilla kansanvaaleilla valitut henkilöt olisivat päättämässä ihmisille tärkeistä palveluista kuten sairaanhoidosta, joukkoliikenteestä ja koulutuspaikoista. Mielestäni pääkaupunkiseutua pitää kehittää seudullisena kokonaisuutena, "metropolina", ja luoda sille seudullinen hallinto.

4. Mitä mieltä olet tuloerojen kasvusta, ja mitä tekisit asialle?
Tuloeroja pitää voimakkaasti kaventaa. Köyhistään huolta pitävä yhteiskunta on hyvä myös kaikille muille. Tasaisen tulonjaon yhteiskunnissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin maissa, joissa tuloerot ovat suuret. Tuloerojen kaventaminen pienentää myös terveys- ja hyvinvointieroja ja säästää yhteiskunnan kuluja. Tuloeroja voidaan kaventaa oikeudenmukaisella verotuksella: verot on säädettävä maksukyvyn mukaan. Tulonsiirroilla on autettava niitä, jotka eivät pysty työllä hankkimaan riittävää toimeentuloa.

5. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sitra ja Kela ovat esittäneet Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen uusia erilaisia rahoitusmalleja. Millaisia uudistuksia tukisit?

Painopiste pitää siirtää julkisen terveydenhuollon tukemiseen. Kelan tuet pitää perata ja siirtää voimavaroja julkisen terveydenhoidon rahoittamiseen. Jos raha ei muuten riitä, on verovaroin keskityttävä rahoittamaan julkisia palveluita, joihin kaikilla on pääsy, ei vain maksukykyisillä. Resurssit ovat nykyisin painottuneet liikaa kalliin erikoissairaanhoidon puolelle. Painopiste pitää siirtää takaisin perusterveydenhoitoon. Terveyskeskuslääkäreillä on kiire ja vastaanottoajat ovat lyhyitä. Kymmenessä minuutissa ei ehdi perehtyä potilaan tilaan ja elämäntilanteeseen, mutta ehtii kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin sairaalaan. Kiire ei edistä terveyttä vaan lisää sairaanhoitoa.

Rahoitusjärjestelmän monimutkaisuudesta on päästävä eroon. Esimerkiksi Kunta tai sairaanhoitopiirit voivat säästää lykkäämällä leikkausta ja siirtämällä kuluja Kelalle, koska Kela maksaa sairaspäivärahat jonotusajalta. Samalla kokonaiskulut kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuu hoidon järjestämisestä ja rahoittamisesta on saatava selkeämmin yhdelle taholle. Jos järjestelmä saadaan riittävän joustavaksi ja läpinäkyväksi, ei hoitoon pääsy ole enää tuurista tai kunnan taloustilanteesta kiinni, vaan kaikilla kansalaisilla on asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta oikeus niihin palveluihin, joita he tarvitsevat.

6. Pitäisikö Pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön ruuhkamaksut? Perustele vastauksesi.

Kannatan ruuhkamaksuja jos ne kerätään oikeudenmukaisella tavalla. On kuitenkin olemassa ammatteja, joissa autoa on pakko käyttää. Myös mm. poikittaislikkennettä on parannettava, jotta joukkoliikenne olisi aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto autolle kaikkien kaupunkilaisten arjessa.