Herttoniemessä järjestettiin keväällä 2014 kilpailu 7–10 -vuotiaille lapsille. Aiheena oli.. 

Unelmien Herttoniemi. Kuva Laura 9v

Kysyimme: Mitä haluaisit, että kotiseudultasi löytyisi tulevaisuudessa? Minkä haluaisit säilyvän? Minkä haluaisit muuttuvan?

Saimme hyviä kirjoituksia ja piirustuksia, joista osa on jo ilmestynyt Herttoniemeläinen-lehdessä.

Kiitos kaikille osallistuneille. Kiitämme alueen kouluja: Herttoniemen ala-aste, Siilitien ala-aste ja Herttoniemenrannan ala-aste. Myös opettajia, nuorisotaloja ja kirjastoa avusta.

Asunto Oy Portimola vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 2004. Tilaisuutta juhlisti mielenkiintoinen historiikki nimeltään Asunto Oy Portimola 1954-2004, jonka toimituskunnassa olivat Annikki Lipponen, Marianna Niukkanen ja Anna-Leena Pyykkönen.

Tutustu historiikkiin tästä linkistä. 

Anna Finnilä

Leikkipuisto Hillerin ja Kettutien sosiaalitoimiston väki päätti osallistua Helsinki 2000 kulttuurikaupunkivuoteen tekemällä omasta lähiöstä kertovan näytelmän. Projektin avulla haluttiin tuoda esiin Siilitiehen paikkana liittyviä merkityksiä; historiaa ja kulttuuria ja samalla lisätä asumisviihtyisyyttä. Keväällä l999 järjestettiin kirjoituskilpailu, jonka tuloksena syntyi Siilitien tarinoita -näytelmä, jota kävi katsomassa yhteensä 1100 ihmistä. Nyt Juha Kesänen on toimittanut tarinat kirjaksi, jossa elävästi kuvataan elämää "Siilarilla" 1950-luvun puolivälistä nykypäivään.

kuva1.jpg

Kuvassa öljysataman laituri, taustalla Kulosaari.

Teksti: Juha Joutsi, Kuvat: Pentti Joutsi

Tuula Kasanen

Herttoniemessä on asunut monta kuuluisuutta - ja asuu vieläkin. Mutta maailman kuuluisin herttoniemeläinen oli varmasti Frans Emil Sillanpää, Nobel-kirjailija.

Herttoniemen Marttayhdistys ry juhlisti 80-vuotispäiväänsä kahvitilaisuudella Herttoniemen kirkolla 30.10.2014. Kutsuvieraina oli mm. Herttoniemen seurakunnan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä. Merkkipäivän viettoon kuului myös Marttojen retki Tuusulaan edellisenä viikonloppuna.

Marttayhdistys perustettiin vuonna 1934. Martat kokoontuivat aluksi Herttoniemen suomenkielisellä kansakoululla, joka sijaitsi nykyisen K-Supermarket Hertan lähistöllä. Yhdistyksen perustaja - koulun opettajatar Vilma Saikku - toimi silloin Marttojen puheenjohtajana. Toiminta siirtyi vuonna 1958 Herttoniemen kirkon tiloihin, missä Martat kokoontuvat vielä tänäkin päivänä.

1930-luvulla marttatoiminta rakentui teemavuosista, joiden aiheina olivat esimerkiksi ruuanlaitto, taloudenpito tai muu kotitalousneuvonta. Herttoniemessä pidettiin silloin ompeluiltoja, joissa myös laulettiin ja lausuttiin runoja. Vanha päiväkirja paljastaa, että jäsenet saivat oppia myös puutarhanhoitoa, säilöntää, raakamehun puristamista, peitteentikkausta ja patjantekoa. Sodan sytyttyä vuonna 1939 kudottiin mm. sotilaille villasukkia ja harjoiteltiin ensiaputaitoja.

Marttojen toiminta on mennyt voimakkaasti eteenpäin, vaikka periaatteet ovatkin entiset. Villasukkia kudotaan tänäkin päivänä. Marttailu on mukava tapa kohdata ihmisiä, tehdä asioita yhdessä ja oppia uusia taitoja. Moderni Martta ei aseta itselleen tiukkoja rajoja vaan toimii yksityis- ja yhteiskuntaelämän eri sektoreilla. Hän tekee myös kotona töitä omien läheistensä hyväksi.

Moni luulee, että pitää olla jonkin alan erityisosaaja voidakseen olla Martta. Tämä uskomus ei pidä lainkaan paikkaansa. Yhdessä oppiminen on meille kaikista tärkeintä. Jos ei kuitenkaan halua touhuta, voi mukaan tulla pelkästään viihtymään ja juomaan kahvia. Marttailussa meitä yhdistää ennen kaikkea rento yhdessäolo. Vapaaehtoistoiminta ja järjestöharrastaminen antavat Martoille runsaasti elämäniloa ja läheisen toimintayhteisön.

Marttaliiton ”Elämä on parasta itse tehtynä” -ajatus toimii siis kaikkialla maailmassa.

Einar Vuorenmaa on asunut Herttoniemessä vuodesta 1946 ja Aarre Lang vuodesta 1954. Tässä he muistelevat 40 ja 50-lukujen Herttoniemeä:

Kun katselee tämän päivän Herttoniemeä, on vaikea kuvitella millaiset oli näkymät 40-luvun lopulla, jolloin nykyrakentaminen varsinaisesti alkoi. Alueliitos Helsinkiin tapahtui 1946. Samana vuonna alettiin rakentaa tuota nykyisinkin niin idyllistä omakotitaloaluetta, joka rajoittuu Karhutie -Hirvitie -Oravatie -Näätätie -Ilvestie ym. alueisiin.

Mutta varsinainen Herttoniemi –alkuperäiseltä nimeltään Herttuaniemi – sijaitsi heti Naurissaaren sillan jälkeen alkavalta alueelta jatkuen Santahaminan tien risteykseen, eli Martenkan kioskille saakka. Tälle välille Porvoontien molemmille puolin oli rakennettu huvila-asutus, joista monet rakennukset oli tuotu Terijoelta saakka.

Karhutie 25 ja 26. historiikki Karhutie 25 - 26 historiikki on nyt luettavissa, ladattavissa ja tulostettavissa.

Historiikin haastatteluista ja toimituksesta vastaa Tuula Kasanen, taitosta sekä valokuvista Aaro Artto.

Tutustu historiikkiin

Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta vuonna 1548 nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa Hertugnäs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, että hän on nauttinut verovapautta aluella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi.

Länsi-Herttoniemen nimistö noudattaa kahta teemaa, jotka ovat suomalaisiin eläimiin liittyvät nimet, kuten Susitie, Karhutie ja Hirvitie tai hiihtoon liittyvät nimet, kuten Hiihtomäentie, Mäenlaskijantie ja Hiihtäjäntie. Roihuvuoressa valtaosa nimistöstä on taas satuaiheita kuten Punahilkantie, Keijukaisenpolku tai Satumaanpolku. Herttoniemen teollisuusalueella taasen katujen nimistö liittyy pääasiassa ammattinimikkeisiin kuten Sahaajankatu, Mekaanikonkatu ja Konemestarinkatu.

Herttoniemenrannan Herttoniemenranta katunimistö on hyvinkin sekalaista eikä noudata oikein mitään teemaa. Herttoniemen alueella on vielä Herttoniemen kartanoon liittyvien henkilöiden nimiä kuten Abraham Wetterin tie, Johan Sederholmin tie ja Cronstedtin ranta.

Käthe Haaga

Sain lahjaksi Herttoniemi - kirjan ja löydettyäni sivunne muisteloineen, päätin minäkin vähän muistella vaikka en asu enää Herttoniemessä.

Kjell Westön romaanissa Missä kuljimme kerran (Otava 2006) voi seurata Allun, jalkapalloilijan, merimiehen, satama- ja rakennustyöläisen vapaa-ajan viettoa Nokalla, Kivinokan alueella, "se on mesta meille jotka jäätiin ilman herraskartanoita."

Pirkko Telaranta

Kyllikki ja Kalervo Väisänen muuttivat Herttoniemeen Ilvestielle
ensimmäisten joukossa vuonna 1945, jolloin viisi taloa oli asuttu. Karhutie, Oravatie ja Peuratie oli lisäksi osittain rakennettu.