Leena Vallinkoski-Sipilä, kuvat Hanna Mäenpää

Kävelemällä vanhassa Herttoniemessä voit tutustua 1940- ja 1950-luvun parhaisiin arkkitehteihin heidän töittensä kautta. Pääosa osa töistä on pienehköjä asuinrakennuksia, julkisia rakennuksia edustavat koulut. Kulkureittisi voisi olla esimerkiksi tällainen: siilari.jpg

Siilitie 1 aivan Siilitien metroasemalla koostuu viidestä pitkästä, viihtyisän näköisestä, vihreästä lamellitalosta. Ne ovat piirtämiä. Kaj Englund oli tärkeimpiä asuntoarkkitehtuurin kehittäjiä sodanjälkeisessä Suomessa.

 

pellitetyt.jpg
Kauempana siintävät Siilitien muut sinänsä komeat ja komeasti sijoitetut rakennukset. Arkkitehteinä oli mm. Einari Teräsvirta. Julkisivujen pellitys on kuitenkin turmellut rakennusten alkuperäistä asua, joka toivottavasti joskus tulevien korjausten aikana saadaan uudelleen esille.

 

oravatie_1.jpg
Pientaloalueelle tullessa, Näätätien ja Oravatien kulmassa oleva rivitalo, Oravatie 49, on Heikki Sirenin piirtämä. Omakotialueella huomaat, että talot eivät ole aivan rivissä ja puutarhat muureineen ovat hieman oman tyyppisiänsä muihin pientaloalueisiin verrattuna. Tämä miellyttävä yleisvaikutelma on suurelta osin Elisabeth Kochin ansiota. Hän oli aikakautensa merkittävin puutarha- arkkitehti ja hänen suunnittelunsa on vaikuttanut olennaisesti tonttien käyttöön alueella.

Vanhaa Herttoniemeä leimaa rakennusten sijaitseminen viehättävästi, luonnon muodot huomioon ottavasti. Vuonna 1946 vahvistetussa, Birger Brunilan laatimassa keskeisen Herttoniemen asemakaavassa oli noudatettu luonnonmuotoja ja sallittu rakennuksen sijainnin hienosäätö paikalla tontin antamien mahdollisuuksien mukaan.

ylaaste.jpg
Palatessa Kettutielle ja näet Herttoniemen yhteiskoulun ja lukion rakennukset Kettutie 6:ssa. Arkkitehtiprofessori Ahti Korhosen suunnittelema, vuosina 1957-60 rakennettu koulu on niukka-ilmeinen. Se sai 2000-luvun alussa Tapio Saarelaisen suunnitteleman lisärakennuksen. Nykyisessä muodossaan koulu on mainetta saanut, poikkeuksellisen upea esimerkki onnistuneesta täydennysrakentamisesta.

ostari.jpg
Erätoria lähestyttäessä tornitalot Kettutie 4:ssä ovat Eliel Muoniovaaran piirtämiä samoin kuin Erätorin ostokeskus. Hänen muita töitään ovat Majavatie 10- 14 ja Mäyrätie 12-14. Muoniovaara itsekin asui ostokeskuskompleksissa. Myös Siilitien ja Hiihtäjäntien alueet kaavoittanut Irma Mikkola asui itse Herttoniemessä, Hiihtomäentie 20:ssä, Reima Pietilän naapurina. Arkkitehtien omalla asumisella alueella oli merkityksensä alueen piensuunnittelun onnistumiseen.



hiihtari40.jpg
Yhteiskoulun rakennus näkyy paremmin, jos kiertää ostokeskuksen ja kulkee Hiihtomäentien päähän. Matkalla voi katsella toisella puolella katua Hiihtomäentie 40:tä ja 44:ää, joiden piirtäjän, Niilo Kokon töitä voit nähdä myös Portimonpolku 3:ssa ja 4:ssä. Niilo Kokko suunnitteli Lasipalatsin Viljo Revellin ja Heimo Riihimäen kanssa.

 

alaaste.jpg
Erätorin vieressä on Jorma Järven suunnittelema Herttoniemen kansakoulu, kylän ehdoton keskus. Jorma Järvi on suunnitellut yhdessä Toivo Jäntin kanssa myös koulun ohi kulkevalla Karhutiellä numero 26 puisen rivitalon. Se ja sisartalo Karhutie 25 toisella puolella katua ovat Puutalo Oy:n tuotantoa ja kuuluvat varhaisimpiin tehdasvalmisteisista osista valmistettuihin taloihin Suomessa. Rivitalot muodostavat tunnelmallisen, todella 1950-lukuisen kokonaisuuden.


karhutiet.jpg
Jorma Järven muita töitä ovat mm. Helsingin pääposti ja Uimastadion. Toivo Jäntti tunnetaan ennen kaikkea (yhdessä Yrjö Lindgrenin kanssa) Helsingin Olympiastadionin suunnittelijana.

 

karhutie20.jpg
Karhutietä jatkettaessa Karhutie 20- 22:ssa sijaitseva kaksikerroksinen Toivo Jäntin puukerrostalo oli aiemmin Sohlbergin tehtaiden työntekijöiden asuntoina. Samalla tontilla sijaitsi puinen Aarne Ervin pientyyppitalo, tehtaan johtajan asunto. Se Korvattiin 1980-luvun alussa pienkerrostalolla.



sohlberg2.jpg
Einari Teräsvirran ja Erkki Huttusen suunnittelema teollisuus- ja konttorirakennus. Sohlbergin asuintalojen ja teollisuusrakennusten kokonaisuus kuvaa yhden yrityksen välityksellä 1950-luvun Herttoniemen rakentajien ideaa: rakennettiin työpaikat ja työntekijöille kodit palveluineen. Einari Teräsvirta tuli tunnetuksi komeista teollisuus- ja toimistorakennuksistaan. Muun muassa hotelli Marski ja nykyisin Itämerentaloksi kutsuttu Alko Oy:n varasto- ja toimistorakennus Salmisaaressa ovat hänen töitään.

paivakoti2.jpg
Karhutien, Itäväylän ja Susitien rajaama Karhulinnan asunto- ja päiväkotikompleksi viistosti kirkkoa vastapäätä on yksi Markus Tavion Herttoniemeen piirtämistä kokonaisuuksista. Hänen tuotantonsa antaa leimaa Herttoniemen lisäksi Tapiolalle ja Maunulalle.

 

kirkko.jpg
Vuonna 1958 valmistunut Herttoniemen kirkko Karhutien ja Hiihtomäentien kulmassa on Osmo Lapon piirtämä. Se näyttää uudemmalta. Ehkä sen sijoittaisi mielessään 1960- luvun lopulle. Olemuksellaan ja monine toimintatiloineen se viestii halua olla mukana seurakunnan arjessa.

 

hiihtari18.jpg

Kun kirkolta katsoo Hiihtomäentietä alaspäin, näkee Herttoniemen metroasemaa lähestyttäessä Hiihtomäentie 18:n. Tämä Bostadsaktiebolaget Lönegropen on Hilding Ekelundin myöhäistuotantoa. Hilding Ekelund oli vuosisatamme merkittävimpiä suomalaisia suunnittelijoita ja arkkitehtuurin vaikuttajia. Hänen töitään on mm. Taidehalli (yhdessä Jarl Eklundin kanssa) ja Töölön kirkko.

hiihtovuori2.jpg
Keskikaupungilta tullessa Herttoniemen alun maamerkkeinä kohoavat komeasti Osmo Siparin suunnittelemat Hiihtovuoren tornitalot Hiihtäjäntien päässä. Lapin jälleenrakennuksen symboli, Sallan kirkko on Siparin piirtämä yhdessä Eero Eerikäisen kanssa.

Kirjoituksen pääasiallinen lähdeteos on ollut Lauri Putkosen tutkimus "Herttoniemen rakennettu ympäristö". Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisusarja 1994:23.