15. Herttoniemen rivitalot

Herttoniemen asemakaavassa rivitalot ja pienkerrostalot asettuvat omakotitalojen ja suurempien kerrostalojen väliin Susi-, Karhu- ja Ahmatiellä.

Karhutie 20 valmistui 1949. Toivo Jäntin tyyppipiirustusten mukaan rakennettu puukerrostalo toimi alun perin Sohlbergin tehtaiden työntekijöiden asuntoina. Jäntin tunnettuja töitä ovat mm. Helsingin Olympiastadion yhdessä Yrjö Lindegrenin kanssa sekä Kellokosken sairaala-aluen uudistus.

Puutalo Oy:n rakentamat As.oy Herttuan talot Karhutie 25 ja 26:ssa ovat ensimmäiset tehdasvalmisteisista osista valmistetut rivitalot Suomessa. Ne valmistuivat 1949, suunnittelijoina Toivo Jäntti ja Jorma Järvi. Kaksikerroksiset huoneistot on erotettu tiilisillä palomuureilla. Muu runko on koottu valmiista puuelementeistä. Rakennuksilla on yhteinen lämpökeskus, sauna, pesula ja talonmiehen asunto. Pienine asuntopihoineen yhtiö muodostaa 1950-luvun tunnelmaa henkivän kokonaisuuden. Puutalo Oy perustettiin talvisodan jälkeen tehostamaan puutalojen teollista valmistusta ja koordinoimaan alan yhteistyötä. Yhtiö kehitti puurakentamisen tekniikkaa, toimitti tyyppitaloja rintamamiestonteille kautta maan sekä harjoitti mittavaa vientitoimintaa 1950-luvulla. Jorma Järvi oli yksi aikakauden merkittävimpiä asuinrakennusten ja koulujen arkkitehteja. Hänen töitään ovat mm. Helsingin uimastadion ja Herttoniemen kansakoulu.

Karhutie 32–34:ssä oli erityisen vireä asukasyhteisö, joka järjesti yhtenään talkoita ja monenlaisia juhlia puuhamiehenään toimittaja Niilo Tarvajärvi. Talon asukas oli myös Yleisradion selostusosaston apulaispäällikkö ja tuleva SKDL:n kansanedustaja Kalevi Kilpi. Hänen kotiinsa tuli jo 1955 televisio, neuvostoliittolainen "Temp 2". Sen antenni suunnattiin Tallinnaan, sillä langattomat tv-lähetykset Suomessa alkoivat vasta seuraavana vuonna.
    
Tietolaatikko: Niilo Tarvajärvi
Karhutie 32–34:ssä sekä myöhemmin Oravatiellä ja vielä Portimopolulla asui suomalaisen radioviihteen legenda, kamarineuvos Niilo Tarvajärvi (1914–2002). Hän oli koulutukseltaan tykistöupseeri ja palveli sodan aikana patterin päällikkönä, mutta siirtyi sotilasuralta radioviihteen pariin 1950. Tarvajärvi muistetaan erityisesti radio-ohjelmasta Tervetuloa aamukahville. Sunnuntaiaamuisin lähetetty makasiiniohjelma päättyi aina Tarvan sanoihin "ylös, ulos ja lenkille". Televisiolle hän teki 1960-luvun taitteessa Palapeli-ohjelmaa, jonka yhtenä osiona oli legendaarinen Laatikkoleikki. Kilpailijan piti valita yksi tarjolla olevista laatikoista, joiden sisältöä hän ei tiennyt. Joissakin oli hyödyllistä tavaraa, toisissa halpaa krääsää ja yhdessä laatikossa arvokas pääpalkinto. Juontaja tarjosi kilpailijalle laatikosta rahaa ja tämän piti valita, ottaako setelit vai laatikon.

Niilo Tarvajärvi muistetaan myös yleishyödyllisistä tempauksista, joista merkittävin oli 58 poliisiauton lahjoittaminen Liikkuvalle poliisille kansalaiskeräyksen avulla vuonna 1967. Hän nousi kansanedustajaksi Kokoomuksen listalta vuoden 1970 jännittävissä vaaleissa, joissa protestipuolue SMP sai 17 lisäpaikkaa. Kekkosen hajotettua eduskunnan 1971 Tarva sai kyllikseen politiikasta ja jatkoi toimittajan töitä. Herttoniemessä kotiseutuhenkinen Tarvajärvi oli mukana jo 1957 Herttoniemen Urheilijoiden perustamisessa sekä 1980 Herttoniemi-seuran perustamisessa ja jäsenenä seuran ensimmäisessä hallituksessa.

Jaa