http://www.heistaro.net
sami@heistaro.net

Olen 37-vuotias syntyperäinen, kolmannen polven herttoniemeläinen. Koulutukseltani olen lääketieteen tohtori, erikoislääkäri ja MBA. Ylioppilaaksi kirjoitin aikoinani Herttoniemen yhteiskoulusta, jonka johtokunnan jäsen myös tällä hetkellä olen. Kotini on vuodesta 1994 lähtien ollut Herttoniemenrannassa. Herttoniemen Kokoomus ry:n puheenjohtajana olen toiminut vuodesta 2001 alkaen.

Olen työskennellyt lääkärinurallani sekä kliinikkona että tutkijana, ja nykyisin toimin kansainvälisessä lääkeyrityksessä asiantuntijalääkärinä.

Helsinki on hieno kaupunki, jota haluan rakentaa yhä toimivammaksi ja paremmaksi paikaksi asua ja elää – ja Herttoniemi on Helsingin kruununjalokivi.

Erityisalueeni on terveyspolitiikka. Olen ollut Helsingin terveyslautakunnan jäsen kaksi kautta, vuodesta 2001 alkaen, ja lisäksi olen toisen kauden varavaltuutettu.

Laadukkaat ja viiveettä saatavilla olevat terveyspalvelut ovat jokaisen kaupunkilaisen perusoikeus. Palvelutuotannossa Helsingin on osattava hyödyntää pääkaupunkiseudun laajat yksityiset markkinat myös terveys- ja sosiaalialalla; kaikkea kaupungin ei edes kannata tuottaa itse. Näin vahvistetaan myös alan yrittäjien toimintaedellytyksiä ja tuodaan kaupunkilaisille valinnanvapautta – ja ennen kaikkea hyvin saatavissa olevia ja monipuolisia peruspalveluita. Olenkin terveyslautakunnassa tukenut vahvasti ostopalvelujen ja palvelusetelin käyttöönottoa terveyskeskuksen omaa toimintaa täydentämään.

Terveydenhuollon ammattilaisten päätösvalta potilaiden hoidossa ja sen vaatimissa resursseissa on turvattava. Viime kädessä kyse on potilaan parhaasta.

 

Pääkaupunkiseudun näen yhtenä kokonaisuutena, ja pidän sen kaupunkien yhdistymistä toivottavana tulevaisuudessa. Tälläkään hetkellä kuntarajat eivät saa estää järkevää yhteistyötä rajojen yli esimerkiksi terveyspalveluissa, päivähoidossa, liikenteessä ja kaavoituksessa.

Verot ovat ihmisiltä pois vietyä päätösvaltaa, joten veroastetta ei tule nykyisestä nostaa.

1. Miten parantaisit Herttoniemenrannan nuorison hyvinvointia seuraavan neljän vuoden aikana?

Nuorten tervehenkinen aktiivisuus on avain hyvään elämään. Heidän omia toiveitaan on kuultava. Paikalliset liikuntamahdollisuudet ja esimerkiksi virikkeelliset nuorisotilat tuovat houkutteita sosiaaliseen kanssakäymiseen ja suositeltaviin harrasteisiin. Kodin, koulun, terveys- ja sosiaalitoimen sekä esimerkiksi seurakunnan saumaton verkostoituminen ja yhteistyö on oleellista, jotta ongelmanuoret saadaan tarpeellisen tuen piirin ajoissa, ennen kuin mahdolliset vaikeudet lyövät yli. Alueen olot hyvin tuntevana ja kunnallispolitiikan toimintatapoihin jo vahvasti perehtyneenä sekä monet keskeiset henkilöt tuntevana voin kaupunginvaltuustossa edellä mainittuja tavoitteita monin tavoin edistää.

2. Mitä mieltä olet Kivinnokan alueen rakentamisesta asuntoalueeksi?

Kivinokka on minulle läheinen alue jo lapsuuteni leikkitantereena. Sen säilyttäminen pääosin siirtolapuutarha- ja virkistysalueena nykyiseen tapaan myös jatkossa on tarpeen ja hyvin perusteltua.

3. Miten valtuutettuna edistäisit keskeneräisen Herttoniemenrannan ja koko Herttoniemi-projektin valmistumista?

Herttoniemenrannan viimeiset korttelit ovat kohta harjakorkeudessa. Uuden alueen sekä vanhan Herttoniemen vehreys ja erinomaiset ulkoilumahdollisuudet meren ja luonnon äärellä tulee säilyttää meidän kaikkien henkireikänä. Herttoniemenrannan venesataman seutu on viimeisteltävä ensi tilassa. Liikenteen pullonkaulat etenkin Herttoniemen liikenneympyrän seudulla ja Herttoniemenrannan ulosmenoreiteillä tulee avata. Lähipalvelut terveystoimessa ja päivähoidossa sekä alueen koulut ja kirjastopalvelut muodostavat peruspalveluiden rungon. Palvelualojen (pien)yrittäjät ovat erityisen tervetulleita alueelle. Metroasemien (Herttoniemi ja Siilitie) siisteys, turvallisuus ja viihtyisyys on keskeinen käyntikortti koko alueelle.

4. Miten uuden Kruunuvuoren alueen liikenne tulisi mielestäsi järjestää?


Kruunuvuoresta tulee yksi Helsingin upeimpia asuinalueita. Siltaratkaisuja keskustaan en lähtökohtaisesti kannata ainutlaatuista maisemaa tärvelemään. Tiheät linja-autovuorot Herttoniemeen metrolle sekä sulana aikana taajasti liikennöivä vesibussilinja keskustaan ovat ensisijaiset yhteydet. Yksityisautoilun väistämätön lisääntyminen asukasmäärän kasvaessa saattaa vaatia mm. lisäkaistoja keskeisten läpiajoteiden pullonkaulakohtiin. Raideliikennetunnelin tekniset ja taloudelliset edellytykset Laajasalon puolelta keskustaan on syytä selvittää jo ensi vaiheessa alueen muun suunnittelun yhteydessä.

5. Miten haluaisit Herttoniemen aluetta kehitettävän ja miten itse pyrkisit vaikuttamaan sen kehittämiseen?

Katso myös kysymys 3. Edellä esitettyjen seikkojen lisäksi tonttivuokrien korotukset on pidettävä kohtuullisina, etteivät asumiskustannukset karkaa käsistä. Kiinteistövero on toinen kunnan käytössä oleva työkalu, jolla voidaan vaikuttaa asumisen kohtuulliseen hintaan. Asuntolaivoja tai muita kelluvia asumuksia en näe järin tarpeellisina näissä pohjoisissa oloissa. Uimahalli on viimein rakennettava sille jo ammoin kaavaillulle tontille Herttoniemenrannan tuntumaan.
 

Jaa