Uudenmaan liitto

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus

Herttoniemi-seuran johtokunta on tutustunut Uudenmaan 2. maakuntakaavaehdotukseen ja huomauttaa siitä Herttoniemeä ja sen lähialueita koskien seuraavaa:

  1. 1.Kivinokka on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty muutettavaksi taajamatoimintojen alueeksi. Esitämme, että Kivinokka säilytetään virkistysalueena kunnioittaen myös sen arvokasta luontoa.

Kivinokka on perinteikäs ulkoilu- ja kesämaja-alue Vanhankaupunginlahdella, Kulosaaren ja Herttoniemen välissä. Osa Kivinokkaa kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Kivinokan historia kansanpuistona on jo 80 vuoden ikäinen. Sellaisena se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Helsingin isoimpana ja pidetyimpänä virkistysalueena.

Kivinokan kulttuurihistoria Helsingin työväen retkeilypaikkana alkoi, kun Sörnäisten työväenyhdistys ja urheiluseura Helsingin Ponnistus vuokrasivat Kivinokkaa vuosina 1916-1926. Vuonna 1931 perustettiin 27 hehtaarin suuruinen Kivinokan kansanpuisto helsinkiläisten retkeily- ja telttailualueeksi. Aluksi yövyttiin teltoissa ja kesämajoissa. Kiinteä mökkiasutus Kivinokkaan syntyi viime sotien aikaan. Rakentamiselle saatiin tarkat ohjeet vuonna 1946, kun kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund laati tyyppimajan piirustukset.

Kivinokka kuuluu Helsinkipuistoon ja se on merkitty seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Sen vieressä on suojeltu Herttoniemen siirtolapuutarha-alue.

Nykyisin Kivinokassa on noin 800 mökkiä. Siellä on myös kaksi uimarantaa, kalastuspaikkoja, jalkapallokenttiä, kioski-kahvila, viljelyspalstamaata sekä luontopolku, joka johtaa lintulavalle. Kivinokka on kaikille avoin virkistysalue. Sellaisena se on tärkeä naapurikaupunginosien asukkaille, kulosaarelaisille ja herttoniemeläisille. Tulevaisuudessa myös Kalasataman alueen asukkaat liittyvät siihen joukkoon, joka nauttii monin eri tavoin Kivinokan merellisestä luonnosta.

Osa Kivinokasta kuuluu Vanhankaupunginlahden suojattuun Ramsar-alueeseen. Vuonna 1971 allekirjoitetun Ramsar-sopimuksen tavoitteena on estää kosteikkojen häviäminen. Kosteikot ovat maailman uhanalaisimpia ympäristöjä. Vanhankaupungin lintualue jatkuu Kivinokalle ja metsä on vanhaa. Taajamatoimintojen sijoittaminen arvokkaan luonnonsuojelualueen viereen vahingoittaisi sitä tuntuvasti. Kivinokka onkin säilytettävä virkistysalueena.

  1. 2.Länsi-Herttoniemi on kaavaehdotuksessa merkitty tiivistettäväksi alueeksi, lukuun ottamatta rintamamiestaloaluetta, joka on todettu kulttuurihistoriallisesti vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Esitämme, että koko Länsi-Herttoniemeä tarkasteltaisiin arvokkaana kokonaisuutena ja poistettaisiin sen kohdalta tiivistämismerkintä.

Helsingin ensimmäisiin lähiöihin lukeutuva Länsi-Herttoniemi kuuluu jälleenrakennuskauden parhaisiin asuntoalueisiin. Kaavoitusperiaatteiden ja asuntoarkkitehtuurin osalta sitä voi verrata samanaikaiseen Tapiolaan. Länsi-Herttoniemi on arkkitehtuuriltaan ja kaavoitukseltaan hyvin puhdas ja yhtenäisenä säilynyt 1950-luvun asuinalue luonnonmuotoja mukailevine teineen ja talojen sijoituksineen. Ajalle tyypilliset talot on sijoitettu huolella siten, että niistä useinkaan ei näy sisään toisiinsa, valo pääsee asuntoihin, mutta pihoille syntyy silti intiimejä olopaikkoja. Länsi-Herttoniemessä on kerros-, rivi- ja omakotitaloja, joiden asemakaavallinen rytmitys muodostaa onnistuneen kokonaisuuden. Talojen piirtäjistä löytyvät miltei kaikki 1950-luvun parhaat arkkitehdit, kuten Hilding Ekelund, Jorma Järvi ja Kaj Englund. Kaavoittajista tärkeimmät olivat Birger Brunila, Aaro Alapeuso Ja Irma Mikkola.

Länsi-Herttoniemi on viihtyisä asuinalue. Sen tiivistäminen rikkoisi arkkitehtonisen yhtenäisyyden ja pilaisi alkuperäisen kaavoituksen tuottaman vehreyden: viheralueet, puistikot ja puistopihat, jotka ovat osa alueen miellyttävää yleisilmettä. On siis hyvät perusteet huomioida koko 1950-luvulla rakennettu Herttoniemi kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena ja poistaa sen kohdalta merkintä tiivistettävästä alueesta.

Helsingissä 15.6.2012

Herttoniemi-seura

Hilkka Helsti pj.

Jaa