Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Kivinokka virkistysalueena

Herttoniemi-seuran johtokunta on tutustunut Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista tehtyihin luonnoksiin ja asettuu kannattamaan virkistysvaihtoehtoa.

Kivinokan kehittäminen virkistysalueena palvelee tiivistyvän Vanhankaupunginlahden ympäristön (Kulosaari, Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Viikki, Vanhakaupunki, Toukola, Vallila, Arabianranta, Sörnäinen, Hermanni, Kalasatama) asukkaita.

Herttoniemeläiset ja herttoniemenrantalaiset ulkoilevat Kivinokassa paljon nauttien merenrannasta ja metsästä. Herttoniemenrantaa kaavoitettaessa alueen tehokasta rakentamista perusteltiin Kivinokan läheisyydellä ja todettiin sen toimivan tulevaisuudessa lähivirkistysalueena. Jos Kivinokka rakennetaan, menettää 9000 herttoniemenrantalaista heille lakisääteisesti luvatun virkistysalueen.

Kivinokan säilyttämistä ja kehittämistä virkistysalueena puoltaa myös sen kulttuurihistoriallinen arvo helsinkiläisenä kansanpuistona. Se on testamentattu virkistyskäyttöön. Lähes 100 vuoden aikana Kivinokka on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Helsingin isoimpana ja pidetyimpänä virkistyskeitaana.

Nykyisin Kivinokassa on yli 600 mökkiä.  Siellä on myös kaksi uimarantaa, kalastuspaikkoja, jalkapallokenttiä, kioski-kahvila, viljelyspalstamaata, luontopolku sekä lintutorni. Kivinokka on kaikille avoin virkistysalue ja alueelle sopii kehittää lisää ympäri vuoden toimivia virkistyspalveluja, kuten avantouintipaikka, rantasauna, melontakeskus ja kahvila, kalastuspaikat, luistinrata ja erilaiset ulkoilu- ja kulttuuritapahtumat.

Kivinokka on seudullisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Sen vieressä on suojeltu Herttoniemen siirtolapuutarha-alue ja Kulosaaren kartano historiallisine puistoineen. Kartanon historia palautuu 1500-luvulle ja nykyinen päärakennus 1800-luvun alkupuolelta on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Osayleiskaavan rakentamisvaihtoehdot tuhoaisivat kartanon historiallisen miljöön – vanhat kiviaidat ja ulkorakennuksia purettaisiin, yhteys merenrantaan poistettaisiin, lähes pihapiiriin rakennettaisiin.

Kivinokan luontoarvot

Osa Kivinokasta kuuluu Vanhankaupunginlahden kansainvälisellä sopimuksella suojattuun Ramsar-alueeseen. Vuonna 1971 allekirjoitetun Ramsar-sopimuksen tavoitteena on estää kosteikkojen häviäminen. Kosteikot ovat maailman uhanalaisimpia ympäristöjä. Vanhankaupungin lintualue jatkuu Kivinokalle ja metsä on vanhaa. Rakentaminen arvokkaan Natura-verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen viereen vahingoittaisi sitä tuntuvasti.

Rakentamista hyvien liikenneyhteyksien ääreen

Kivinokan kaavoittamista asuntorakentamiseen on puollettu väitteellä, jonka mukaan tässä olisi asumiseen sopivaa maata hyvien raideyhteyksien varrella. Näin ei kuitenkaan ole. HSL:n reittioppaan mukaan sekä Herttoniemen että Kulosaaren metroasemilta on Kulosaaren kartanolle noin 1,5 km matka ja kesämaja-alueelle 2 km.

Herttoniemen ja Siilitien metroasemien välittömästä läheisyydestä löytyy alueita, jotka sopivat huomattavasti paremmin asuntorakentamiseen: Roihupelto ja Herttoniemen teollisuusalue. Roihupeltoon on sitä paitsi jo suunniteltu sekä metroasemaa että Raide-Jokerin pysäkkiä. Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueilla on runsaasti käytöstä poistuneita teollisuus- ja toimistokiinteistöjä. Alueen rakennuskanta on suurelta osin 1960–1970 -luvuilta, eikä moniakaan enää kannattane peruskorjata. Toisaalta näillä alueilla toimii myös menestyviä yrityksiä, jotka tarjoavat tuhansia työpaikkoja.

Roihupeltoon on suunnitteilla 1800 opiskelijan ammattikoulu, joka yhdessä Myllypuroon rakennettavan Metropolian tilojen kanssa muodostaa ison opiskeluyhteisön Itä-Helsinkiin. Kaavoittamalla asuntoja teollisuuden, toimistojen, kauppojen ja oppilaitosten joukkoon saataisiin aikaan kiinnostavaa ja eloisaa kaupunkirakennetta. Vetovoimaisten asuinkorttelien rakentaminen piristäisi myös yritysympäristöä, joka on nyt paikoitellen erittäin nuhjuinen. 4000–12000 asukkaan (vrt. Kivinokan suunnitteluvaihtoehtojen asukasmäärät) kortteleiden aikaansaaminen ei olisi vaikeaa. Alueen rakentaminen olisi helppoa ja nopeaa, sillä infra: kadut, sähkö- ja vesijohdot sekä joukkoliikenneyhteydet ovat jo valmiina. Itäkeskuksen ja Herttoniemen kaupalliset ja muut palvelut ovat kävelymatkan tai joukkoliikenteen parin pysäkinvälin päässä. Kivinokka sekä Herttoniemen ja Roihuvuoren puistot toimisivat virkistysalueina näiden korttelien tuleville asukkaille.

Tuskin kukaan vastustaisi tällaista kaavaa, jos se hyvin suunniteltaisiin. Valitukset eivät hidastaisi kaavoittamista tai rakentamista. Kivinokan mahdollinen asuntoja salliva asemakaavahan sen sijaan mitä ilmeisimmin poikisi valituksia ja olisi sikäli tulokseton lähivuosien asuntotuotannon kannalta.

Itä-Helsinkiä tulisi suunnitella pitkäjänteisesti ja laajoja kokonaisuuksia hahmottaen. Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan metropolihallintoa, mikä toteutuessaan parantaa pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisuutta yhteiseen maankäyttöön ja asumisen suunnitteluun. On siis lyhytnäköistä rakentaa Itä-Helsingin arvokkaat viheralueet juuri ennen kun metropolihallinto toteutuu.

Herttoniemi-seura esittääkin, että kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyy heti tutkimaan asuntorakentamisen vaihtoehtoja Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueilla ja että kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy virkistysaluevaihtoehdon Kivinokan edelleen kehittämiseksi.

Helsingissä 25.9.2013

Herttoniemi-seura

Hilkka Helsti, pj.

Eriävä mielipide:

Helsingin kaupungin tietokeskus arvioi, että Helsingin kaupungin väkiluku vuonna 2030 on noin 700 000. Tämä tarkoittaa, että Helsinkiin on tuotettava asuntoja n. 6000 asukkaalle vuosittain. Näen, että asuntotuotantoa on mahdollisuuksien mukaan lisättävä tiivistämällä nykyistä kaupunkirakennetta, eikä kaavoittamalla mittavasti kaupunkialueen reunoilla olevia alueita. Pidän lyhytnäköisenä sitä, että kaupunkirakennetta Kehä 1:n sisäpuolella pidettäisiin jollain tavoin ”valmiina” ja että jo olemassa olevia asuinalueita ei voisi tiivistää. Helsinkiä on kehitettävä urbaanina ja tiiviinä asuinseutuna.

Tiiviin kaupunkirakenteen puolesta puhuvat ekologiset ja logistiset syyt; asuntoja on kaavoitettava sinne, missä on jo valmiiksi hyvät raideyhteydet (metro tai juna) ja tieverkosto ja missä työpaikat ovat lähellä. Tästä näkökulmasta Kivinokka on erityisen sopiva alue asuntorakentamiselle, varsinkin kun suunnitelmassa esitetty silta rakennetaan Kivinokasta kohti Kulosaaren metroasemaa.

Olisi toivottavaa, että Kivinokkaan rakennettaisiin rantabulevardi ja yhtenäinen rantareitti ulottuisi Herttoniemenrantaan asti. Rantabulevardille sopisi ravintoloita ja kahviloita samaan tapaan kuin Herttoniemenrannassa on nyt.

Tulevan asuinalueen liikennejärjestelyiden tulisi perustua ennen kaikkea julkisen- ja kevyen liikenteen käyttöön. Aluetta kaavoitettaessa tulisi pohtia, voitaisiinko alueelle kaavoittaa normaalia vähemmän pysäköintipaikkoja ja hyödyntää pysäköinniltä vapautuva tila muuhun tarkoitukseen. Joka tapauksessa alueen liikenne tulee kasvamaan, ja liikennejärjestelyt on järjestettävä siten, että ne mahdollistavat joustavan ja turvallisen liikenteen autoilijoiden lisäksi myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Sakari Heikkilä

Herttoniemi-seuran johtokunnan jäsen

Jaa