Helsingin kaupungin kirjaamo

Kaupunkisuunnittelulautakunta
PL 10
00099 Helsingin kaupunki

Ksv/HEL 2015-012598.

 

Herttoniemi-seuran muistutus Helsingin yleiskaavaehdotukseen

 

"Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1. luku

Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa."

 

Herttoniemi-seura on pyrkinyt tuomaan esiin asukkaiden näkemystä asuinseutunsa kehittämisestä yleiskaavaprosessin edetessä. Helsingin yleiskaavaehdotuksessa ei ole huomioitu Herttoniemi-seuran esiintuomia muutosehdotuksia yleiskaavaluonnokseen. Olemme edelleen huolestuneita kannanoton mukaisista kohdista: http://www.herttoniemi.fi/herttoniemi-seura/kannanotot/3373-herttoniemi-seuran-kannanotto-helsingin-yleiskaavaluonnokseen

Haluamme muistuttaa tärkeimmistä asioista Herttoniemen kohdalla: rakennetun kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön säilyttämisestä. Yleiskaavaehdotuksen pääkartta ei vastaa kaikilta osin kaupunkiluontoa ja kulttuuriympäristöä kuvaavia teemakarttoja. Teemakarttojen oikeusvaikutteiset kohdat on sijoitettava myös kaavakarttaan.

Uudenmaan liiton laatimassa selvityksessä ”Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt” vuodelta 2012 (s. 91, 93) koko Länsi-Herttoniemen asuntoalue on todettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Länsi-Herttoniemen pientaloalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). 

Tämä todetaan myös yleiskaava-aineistoihin kuuluvassa selvityksessä ”Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt” (http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-17.pdf s. 48-50) . Länsi-Herttoniemi on luokiteltu siellä arvokkaimmaksi I+ luokan alueeksi. Alueen ominaispiirteeksi todetaan rakennusten herkkä sijoittelu maisemaan. Alue on sekä RKY 2009- (mm. omakotialue) että maakuntainventoinnin kohde. Länsi-Herttoniemellä on merkitys osana suomalaisen modernin arkkitehtuurin historiaa. Alue on erittäin herkkä muutoksille, minkä vuoksi Herttoniemi-seuran mielestä lisärakentamista ei tule sallia.

Länsi-Herttoniemessä rakennukset on sijoitettu tarkkaan luonnonympäristö huomioon ottaen, rakentamiselle parhaiten sopiville paikoille. Rakentamattomat kohdat ovat vaikeasti rakennettavia,avokallioita, voimakkaita maastomuotoja, jyrkkiä rinteitä, kosteikkoja. Nämä ovat kaikki maisemallisesti arvokkaita ominaisuuksia.

1950-luvulla rakennettu Länsi-Herttoniemi tuleekin säilyttää kaupunkikuvaltaan yhtenäisenä asuinalueena. Yleiskaavan kaavamerkinnöissä kerrostalokortteleiden rakentamisen tehokkuusarvot ovat liian suuret suhteutettuna olemassa olevaan ympäristöön. A2- ja A1 -kaavamerkinnät - joita on eteläisessä Länsi-Herttoniemessä - tulee poistaa asuinalueelta kokonaan. Rakennustehokkuus on syytä pitää nykyisellä tasolla. Vanhan Herttoniemen säilyminen tulee yleiskaavassa turvata yhtenäisesti – täällä ei ole ympäristöltään eriarvoisia osia.

Herttoniemen länsipuolella metsissä ja rannoilla kulkeva Kivinokka – Kivikko - Sipoonkorpi –vihersormi tulee säilyttää luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja kasvavan virkistyskäytön takia nykyisen levyisenä.

Saunalahti - Fastholman luonnonsuojelualue tulee säilyttää elinvoimaisena metsineen, kallioineen ja rantoineen. Luonnonsuojelualueella ja sen suoja-alueella olevat rakentamista koskevat merkinnät tulee poistaa. Suoja-alueita ovat Mäenlaskijanlaakson alue ja Suksipuistoa ympäröivän luonnonpuiston ja metsän alueet.

Herttoniemen kartanon valtakunnallisesti arvokas historiallinen puisto ja lähiympäristö tulee säilyttää kokonaisuutena. Uudet liikennejärjestelyt tulee toteuttaa puistoaluetta kunnioittaen ja turvaamalla kartanon alue pihapiireineen. 

Lisärakentaminen sopii Herttoniemen metroasemalle ja paikoin muuallekin metroradan tuntumaan sekä teollisuusalueelle. Metron kattaminen tai vieminen tunneliin luo maankäytölle lisää mahdollisuuksia.

Itäväylän rajoitettu kattaminen saa kannatusta asukkaiden keskuudessa. Kattaminen voitaisiin toteuttaa metroaseman kohdalla. Metroasemalta kaupunkiin päin Itäväylän varrella on kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa pronssikautista hautaa, jotka on näissä suunnitelmissa huomioitava. Kipparlahden vesialueelle on luonnosteltu laajaa täyttöä ja runsasta rakentamista täyttömaalle uudessa yleiskaavaehdotuksen päivitetyssä aineistossa ”Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet”. Rakentamista on ehdotettu liian lähellä Saunalahden merenrantaa ja uutena visiona myös Kipparlahden täyttömaalla. Ehdotettua rakennustehokkuutta tulee vähentää Saunalahden ja Kipparlahden välisellä alueella, eikä Itäväylää tässä kohdin tule kattaa.

Yleiskaavaehdotuksessa Karhunkaatajan arvokkaaksi luokitellulle metsäalueelle sekä koirien koulutus - ja viljelypalsta-alueille on ehdotettu tiivistä rakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat muun muassa Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alue sekä Viikki- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Viikin ja Mustanpuronlaakson eläinkanta rikastuttaa alueen luonnon monimuotoisuutta. Suunnittelualueella sijaitsee tärkeä viheryhteys, joka yhdistää Viikki - Kivikon vihersormen sekä Strömsinlahteen että Myllypuron 

Mustapuronlaakson suuntaan. Viheryhteys on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmässä ja se tulee säilyttää Karhunkaatajan alueella. Yleiskaavaehdotuksen kaupunkiluonto-teemakartalla alueelle on merkitty ”kehitettävä metsäverkostoyhteys”. Viheryhteysmerkintä tulee lisätä pääkartalle. 

Kallioinen kangasmetsä, Karhumetsä, on luokiteltu pääosin arvokkaaksi metsäkohteeksi (Lisätietoa: http://kartta.hel.fi/). Karhumetsä muodostuu monimuotoisista merkittävistä metsäisistä kallioista ja jyrkänteistä sekä runsaslahopuustoisesta kuivahkosta ja kuivasta kangasmetsästä. Alueen sisällä korkeusvaihtelu on suurimmillaan noin 24 metriä (n. +14mpy.. n. +38mpy). Arvokkaaksi luokiteltu metsäkohde tulee säilyttää ja kaavoituksen avulla tulee myös jatkossa suojella alueen luontoarvoja.

Huomautamme Siililaakson alueesta täydennyksenä viime vuonna antamaamme yleiskaavalausuntoon. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, yli 3000 Siilitien vuokra-asukkaan parista on tullut seuralle toistuvasti toiveita luontoarvoiltaan rikkaan lähimetsän säilyttämisestä nykyisessä virkistyskäytössä. Siilitien länsipuoleinen metsä on tärkeä hyvinvoinnin lisääjä heille ja tuhansille lähiseudun uusille asukkaille. 

Kaupungin luontotietojärjestelmässä arvokkaaksi luokiteltu korpi, joka sijaitsee Siilitien länsipuolella kyseisellä metsäalueella, tulisi inventoida tarkemmin suojelun näkökulmasta. Se tulisi joka tapauksessa säästää kaavoituksessa poikkeuksellisen hyvin säilyneenä korpena. Korpi on maastomuotojen takia poikkeuksellisen hiljainen, siksi se tulisi arvottaa myös hiljaisena paikkana Helsingissä.

 

Ehdotus:

Ehdotamme ympäristösovittelua kaupungin viheralueiden merkittävään supistamiseen ja sen vastustukseen liittyen. Tilanne on kehittynyt ympäristökonfliktiksi laajasti Helsingin alueella, paitsi Herttoniemessä, myös Viikissä, Vartiosaaressa, Lauttasaaressa, Tuomarinkylässä jne. Yleiskaavaprosessin onnistuminen tarvitsee sovittelua, jonka vetää ulkopuolinen asiantuntija.

 

 

Helsingissä 29.1.2016

 

Herttoniemi-seura ry

Raimo Mäkelä, pj
Hilkka Helsti, vpj

Jaa