Herttoniemi-seuran mielipide asemakaavan muutoksen aineistoon

Länsi-Herttoniemi on tutkitusti arvokas

Lähtömateriaalin osana oleva Länsi-Herttoniemen maiseman ja rakennetun ympäristön tarkastelu on laaja ja ansiokas selvitys kaupunginosastamme. Siinä eritellään ja esitellään kaupunginosamme suunnittelu- ja rakentamishistoria, luonnonarvot ja kaupunkitilalliset ominaispiirteet. Kun suunnittelua jatketaan, on tämä selvitys hyvä pohja sille.


Sen sijaan lähtömateriaalin liitteenä oleva maisema-analyysi sisältää maankäyttösuosituksia, joita emme kaikilta osin pidä onnistuneina.


Tämän nyt nähtävillä olevan julkaisun ohella kaavoittajan tulisi perehtyä tarkoin Helsingin yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtyyn julkaisuun ”Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17”. Siinä arvioidaan Länsi-Herttoniemen arkkitehtuuri ja viherympäristö ja luokitellaan se kaavoitushistoriallisesti ja ympäristöarvoiltaan merkittäväksi asuinalueeksi, jolla on erityinen merkitys puutarhakulttuurin kannalta.


Julkaisu sisältää herkkyystarkastelun, jonka mukaan Länsi-Herttoniemi sijoittuu arvoiltaan herkimpään 1+ luokkaan. Tällaisella alueella lisärakentaminen on mahdollista vain poikkeustapauksessa.


Sekä tutkijoiden että asukkaiden mielestä kaupunginosamme luontoalueet ovat arvokkaita. Kalliot, puistot ja metsiköt palvelevat asukkaita maisemana, pihanäkyminä, ulkoilu- ja leikkialueina ja suojaviheralueina sekä luonnolle ja eläimille tärkeinä alueina ja reitteinä. Yhdessä Vanhankaupunginlahden ja sen ympäristön luonnonsuojelualueiden kanssa Länsi-Herttoniemessä on säilynyt luonnon monimuotoisuutta, josta on valtavasti iloa ja hyötyä myös lähikaupunginosien asukkaille.


Suunnitteluperiaatteissa tulee huomioida erityisesti kortteleiden keskellä olevien kalliometsien ja notkelmien merkitys paikallisina ekologisina yhteyksinä, jotka liittyvät laajempaan luontoalueeseen Vanhankaupunginlahdella ja Viikissä. Lajeille, joille Itäväylä ei muodosta liikkumisestettä, ne toimivat myös siirtymisreitteinä Vanhankaupunginlahden alueen ja Roihuvuoren sekä Laajasalon viheralueiden välillä.


Nämä ekologiset yhteydet tulee kartoittaa ja tehdä kalliometsien ja notkelmien luontoselvitykset.

Ekologisten yhteyksien ohella on huomioitava yleiskaavan toteuttamisohjelmaa varten laaditussa VISTRA-aineistossa kuvattu viherverkosto Länsi-Herttoniemessä. (VISTRA= Helsingin tavoitteellinen viher- ja virkistysverkosto)

Suojelun tarve
Länsi-Herttoniemeä leimaa kaupunkisuunnitteluviraston tutkijoiden mukaan rakennusten herkkä sijoittelu maisemaan. Jos alueen erityispiireiden halutaan vahvistuvan, kuten suunnitteluperiaatteiden alussa todetaan, voi se tarkoittaa pääasiallisesti alueen suojelua.

Kaupunginosavisiotyön yhteydessä puhuttiin myös täydennysrakentamisesta. Kaavoittaja totesi vastauksessaan asukkaitten kysymyksiin 24.4.2018: ”Olemassa olevienrakennusten ja puistojen suojelemista tutkitaan rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön suojelemiseksi.” Nyt nähtävillä olevista suunnitteluperiaatteista suojelutavoitteet puuttuvat kokonaan. Suojelu pitäisikin kirjata tavoitteiden pohjaksi.

Helsingin kaupungin jo tekemät selvitykset, sekä Länsi-Herttoniemen kerrostaloalueen status maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä ja omakotialueen status valtakunnallisesti merkittävänä RKY-alueena luovat tälle erinomaisen pohjan.

Rakentamisen mitoitus Länsi-Herttoniemessä
Kun kaupunginosavision yhteydessä keskusteltiin yleiskaavan 2050 ja asemakaavan suhteesta, kaavoittaja totesi: ”Uusi yleiskaava mahdollistaa kaava-alueelle vuoteen 2050 mennessä noin 193 000-480 000 k-m2 kaiken kaikkiaan, jos Herttoniemen metroaseman keskusta-aluetta ei oteta
huomioon. Kaava-alueella on jo rakennettuja rakennuksia noin 255 000 k-m2.”

Näin ollen näyttää selvältä, että Länsi-Herttoniemen rakennuskanta täyttää jo nyt yleiskaavan puitteet.

Länsi-Herttoniemessä on jäänyt 1950-luvulla tapahtuneen rakentamisen jälkeen koskemattomaksi vain suhteellisen pieni ydinalue. Se muodostaa harvinaislaatuisen, arkkitehtonisesti yhtenäisenä säilyneen miljöön. Nyt puheena olevan kaava-alueen välittömään läheisyyteen on jo rakennettu ja tullaan lähivuosina rakentamaan runsaasti ja tiiviisti:
- Työnjohtajankadun alue 167.000 k-m2, noin 3400 asukasta
- Puusepänkadun alue 56 650 k-m2, noin 1400 asukasta
- Sairaala-alue 27390 k-m2, noin 600 asukasta
- Seurakuntatalon ja kirjaston alue, 56.138 k-m2, noin 800 asukasta
- Karhunkaatajan alue 138.200 k-m2, noin 3500 asukasta
- Megahertsin alue, 15.300 k-m2 asumiseen, noin 380 asukasta
- Metroaseman tienoosta järjestetään vielä v. 2019 suunnittelukilpailu. Alueesta tulee
tiivis ja korkea. Tulevasta asukasmäärästä ei ole tässä vaiheessa tietoa, mutta määrä voi
liikkua useissa sadoissa.

Länsi-Herttoniemen alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on siis tulossa jo olemassa olevien suunnitelmien mukaan (joko vahvistetun asemakaavan tai vireillä oleva kaavaehdotuksen mukaan) 10 020 asukasta + metroasemalle kaavoitettavat asunnot. Tämä on enemmän kuin Länsi-Herttoniemen koko asukasluku 1.1.2018: 8729 asukasta.

Jo päätetty rakentaminen tulee muuttamaan kaupunkikuvaa vahvasti. Liikenne myös Länsi-Herttoniemessä lisääntyy. Uusiin taloihin muuttaa lapsiperheitä, mistä seuraa uusia tulokkaita päivähoitopaikkoihin ja kouluihin.

Kaavakävelyiden ja työpajan huomioita
Herttoniemi-seura järjesti nyt nähtävänä olevan täydennysrakentamista pohjustavan kaava-aineiston merkeissä 2 kaavakävelyä ja kaavatyöpajan. Edellä selostettujen seikkojen ohella asukkaat pohtivat alueen arvoja ja ominaisuuksia seuraavasti:

- Itäväylän kattaminen Herttoniemen kohdalla, ainakin osittain, on ollut mukana useissa kaavoitukseen liittyvissä vuorovaikutuskeskusteluissa. Kaupungin taholta sille on näytetty vihreää valoa myöhemmässä vaiheessa. Kattamisen tuomaa mahdollisuutta rakentaa kannen päälle tiiviisti ei tule haaskata nyt esimerkiksi rakentamalla Itäväylän viereen. Itäväylän kattaminen tulisi huomioida tekeillä olevissa suunnitteluperiaatteissa ja lähiaikojen maankäyttöratkaisuissa.

- Alueen suojeltavuus perustuu 1950-luvun rakentamiseen. Sen yleisilme rakentuu puutarhakaupungin ihanteille voimakkaasti hahmottuvassa kulttuurimaisemassa. 

- Alueen erityispiirteet korostuvat, kun sen ympärillä Itä- ja Kaakkois-Helsingissä olevia alueita on rakennettu ja rakennetaan aivan muilla periaatteilla.

- Jos halutaan, että Helsingissä on identiteetiltään ja rakennustavaltaan erilaisia kaupunginosia, täytyy kaupunkisuunnittelun saada pitävä ote niiden
ominaislaadusta.

- Länsi-Herttoniemen asuinalueen nykyinen elinvoima ja suosio perustuvat kestäville arvoille: niin alueen 1940-luvulla kaavoittanut Birger Brunila kuin sen nykyiset asukkaat pitävät luontoa tärkeänä ihmisen hyvinvoinnille. Sama asia on monissa tutkimuksissakin todettu. Länsi-Herttoniemen ominaispiirteisiin kuuluu se, ettei yksikään asunto ole vailla luontonäkymää. Puistot ja metsiköt ovat arjen reiteillä kaikkien ulottuvilla.

- Työpajassa esitettiin myös huoli siitä, mitä kallioiden räjäyttäminen merkitsisi vanhojen talojen perustuksille.

- Länsi-Herttoniemessä on meneillään sukupolvenvaihdos. Lapsia on täällä huomattavasti entistä enemmän, joten puistojen ja leikkipaikkojen karsiminen tuntuu huonolta idealta.


Kaupunkirakenne suunnitteluperiaatteissa
Herttoniemen metroaseman ympäristön täydennysrakentaminen olisi rajattava sille alueelle, johon tulossa oleva suunnittelukilpailu keskittyy. Metroaseman läheisyydessä olevat puistot ovat tärkeitä ja ne halutaan säilyttää. Puistot muodostavat miellyttävän viherympäristön betonisen metroasemanseudun nykyisille ja tuleville asukkaille. 

Esimerkiksi Siilitien metroaseman parkkipaikkaa voi harkita mahdollisena rakennusmaana, jos autojen pysäköinti järjestetään asuntojen alle. Tässäkin tulee huomioida Itäväylän mahdollinen kattaminen.

Erätorin ostoskeskus Helsingin vanhimpiin kuuluvana tulisi suojella.

Muun kerrostaloalueen suunnitteluperiaatteissa todetaan, että merkittävimmät viheralueet ja kävelyreitit säilytetään. Viheralueiden luokittelu näin ei kuvaa Länsi-Herttoniemeä, sillä täällä kaikenlainen luonto on tärkeää ekologisesti, maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti ja eri-ikäisten asukkaiden elinympäristönä.

Herttoniemen pientaloalue on RKY-alueena erittäin herkkä, emmekä odota sen kohdalla rakentamista, vaan kaavallista suojelua.

Mahdollisen uudisrakentamisen ulkoasu tulee merkitä kaavaan tarkasti olemassa olevan rakennuskannan mukaisesti. Nykyistä korkeampaa rakentamista ei tule sallia.

Vehreästi omaleimainen Länsi-Herttoniemi
Runsas uudisrakentaminen kaikkialla Länsi-Herttoniemen ydinalueen ympärillä korostaa sekä tarvetta että mahdollisuutta alueen suojeluun. Helsingin kaupungin strategisissa tavoitteissa todetaan: Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevat kaupunginosan omakseen. Länsi-Herttoniemi on kaupungin tavoitteiden mukainen kaupunginosa. Herttoniemi-seura toivoo, että kaupunkiympäristön toimiala huomioi sen kaavoitustyössään.

 

Heikki Kärmeniemi pj
Hilkka Helsti vpj

 

LÄHTEET
Kysymyksiä ja vastauksia Länsi-Herttoniemen kaavoitukseen liittyen 24.4.2018 Helsingin
kaupunkiympäristön toimiala (julkaistu kaupunginosavision FB-ryhmässä)

”Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17”.

Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma VISTRA II, Helsingin
Kaupunkisuunnitteluvirasto 2016.

Jaa

Ilmoituksia ja tukijoita

Postituslistan tuoreimmat

Syötettä ei löytynyt