Herttoniemi-seura antoi kipakan kannanoton Herttoniemen ala-asteen lakkauttamisehdotuksesta kouluvirastolle 11.4.2007. 


Ehdotus sisältyy Helsingin kouluverkon tarkistamisehdotukseen. Herttoniemi-seura vastustaa Herttoniemen ala-asteen koulun lakkauttamista.

Kouluverkon tarkistamisehdotus on Herttoniemen osalta tehty hätiköidysti ja puutteellisin selvityksin ja perusteluin eikä sen pohjalta voida tehdä päätöksiä. Herttoniemi-seuran mielestä kummankaan koulun, Siilitien ja Herttoniemen koulun, lakkauttamista ei voi pitää perusteltuna.

Lausunto jatkuu seuraavasti:

Herttoniemi-seura ymmärtää Helsingin kouluverkon yleiset kehittämistarpeet ja koulutuspoliittiset tavoitteet. Siksi Herttoniemi seura ry. ehdottaa, että Länsi-Herttoniemen ala-asteen koulujen kehittämisestä tehdään pikaisesti tarkempi jatkoselvitys viranomaisten ja asukkaiden yhteistyönä.

Lasten turvallisuus ennen kaikkea

 

Tutkimusten mukaan kotien tärkein odotus koulun suhteen on turvallisuus. Turvallisuuteen sisältyy koulumatkojen turvallisuus, kouluyhteisön ja koulun ympäristön sekä koulua ympäröivän yhteisön tuttuus. Tutkitusti tärkeää turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta on myös se, että oppilaan vanhemmat tuntevat muita oppilaita ja heidän kotiväkeään, jolloin muun muassa koulukiusaaminen ja koulupelko vähenevät. Tämän kaiken mahdollistaa lähikoulu.

On luvattu, että koulurakennusten vähentämisessä tehty säästö kohdennetaan opetukseen. Jos asukkailta kysyttäisiin, olisi lähikouluverkon ylläpito tärkeimpiä laatutekijöitä arvioitaessa opetusviraston tuottamia palveluja.

Oppilasmäärät vaihtelevat aaltomaisesti. Oppilasmäärät vaihtelevat asuinalueilla aaltomaisesti. Uudella alueella on ensin runsaasti lapsia. Kun vuodet kuluvat, kouluikäiset vähenevät, kunnes taas on uuden lapsiperhesukupolven aika asettua asumaan alueen perheasuntoihin. Ei ole järkevää luopua kokonaan toimivasta, kouluksi suunnitellusta kiinteistöstä ajoittaisen lapsimäärän vähenemisen takia etenkään silloin, kun koulu sijaitsee ilmiselvästi lapsiperheiden suosimalla alueella, jossa perheasunnot menevät heti kaupaksi. Tällainen alue on muun muassa Länsi-Herttoniemi.

Oppilasmäärä ei laske tai nouse lineaarisesti, vaan se vaihtelee aaltomaisesti. Tuntuu kovin lyhytnäköiseltä lopettaa koko koulu väliaikaisen oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Näin ei ole Herttoniemen alakoulun yli 50-vuotisen historian aikana ennenkään jouduttu tekemään, vaan on keksitty järkeviä tapoja käyttää rakennusta tarpeen tullen myös muuhun kuin koulutoimintaan.

Herttoniemen koulun oppilaaksiottoalueella, Herttoniemen metroaseman tuntumassa kaukana Siilitieltä, on alkamassa suuri täydennysrakentamiskohde, jonka perheasuntojen asukkaat tulevat osaltaan kasvattamaan Herttoniemen koulun oppilaaksiottoalueen oppilasmäärää.

 

Koulutiloissa muutakin toimintaa

 

Helsingin kaupungin sisäisten vuokrien periminen saattaa nykykäytännössään vaikeuksiin mm. opetus- ja sosiaaliviraston toiminnan niissä tapauksissa, joissa ko. virasto ei tarvitsisikaan käyttöönsä koko rakennusta. On kohtuutonta, että esim. opetusvirasto joutuisi niukoista resursseistaan korjaamaan ja ylläpitämään myös tiloja, joita se ei juuri sillä hetkellä tarvitse.

 

Helsingin kaupungin täytyy vihdoin voida tarkastella kouluja käyttäjien, asukkaiden (asiakkaiden) näkökulmasta. On täysin järjesteltävissä, että opetusviraston käytössä olisi koulurakennuksista vain ne osat, joita kulloinkin tarvitaan. Kiinteistöviraston tulisi oman kiinteistöalan asiantuntemuksensa ja tilantarpeen tuntien etsiä liikeneville tiloille käyttäjä joko kaupungin omista toimijoista tai vuokrata tilat ulkopuolisille. Erityiskohtelu pitäisi vielä olla niillä rakennuksilla, joilla on harvinaisen suuri rakennushistoriallinen arvo, kuten Herttoniemen koululla. 

 

Herttoniemen alakoulussa on aikaisemmin ollut osa tiloista vuokrattuna ulkopuoliselle toimijalle. 1980-luvulla, oppilasmäärän ollessa alhaisimmillaan, koulun itäsiivessä toimi vuokralaisena yksityinen Montessori-leikkikoulu. Sitten oppilasmäärä kasvoi 1990-luvun loppua kohden niin, että ei pelkästään vuokalainen joutunut irtisanotuksi, vaan myös molemmat alun perin talonmiehen ja vahtimestarin asunnoiksi rakennetut ja sittemmin koulun ulkopuolisille vuokratut asunnot ja jopa osa kellarista remontoitiin koulun käyttöön. Näistä remonteista on siis alle kymmenen vuotta.

 

Herttoniemen koulun osalta voisi esim. selvittää, olisiko aikaisemmin vuokralaisena olleella Montessori-leikkikoululla kiinnostusta. Se toimi aikanaan hyvässä yhteistyössä ja rinnakkaiselossa koulun kanssa.

 

Herttoniemen ala-asteen tiloja käyttävät myös monet liikuntaseurat jokaviikkoiseen toimintaan. Länsi-Herttoniemessä ei ole muita kunnollisia liikunta- tai kokoontumistiloja paikallisten seurojen käyttöön, vaan niistä on jatkuvasti pulaa. Koulu on tärkeä Länsi-Herttoniemen toimintakeskus ja sitä voidaan sellaisena kehittää edelleen.

 

Ehdotuksen perustelut vaillinaisia ja selvitykset puutteellisia

 

Nyt ehdotetaan Siilitien koulua säilytettäväksi ja Herttoniemen koulua lakkautettavaksi. Uusi ehdotus oli asukkaille suuri yllätys ja juuri päinvastainen, kuin edellinen, konsulttien tekemä ehdotus. Tällainen asioiden valmistelu on epäluottamusta herättävää. Herttoniemessä on noussut aktiivinen toiminta oman lähikoulun säilyttämiseksi. Liikkeessä on mukana lapsiperheiden lisäksi muitakin asukkaita, koska oman koulun tärkeys yhteisölle on laajasti tunnustettu tosiasia.

 

Herttoniemi-seuran mielestä kummankaan ala-asteen koulun (Siilitien ja Herttoniemen koulun) lakkauttamista ei voi pitää perusteltuna. Siilitien koulu sijaitsee voimakkaasti segregoituneella alueella, jossa myös koulun läheltä tulee paljon erityisoppilaita. Alue tarvitsee yhteisönsä tueksi koulun ja erityisoppilaat oman lähikoulunsa.

 

 Siilitien koulun luokkahuoneista monet ovat rakennettu pienille erityisopetuksen luokille, joten yli 10 oppilaan yleisopetuksen ryhmät eivät niihin mahtuisi. Siilitien koulussa erityisluokkien saneeraaminen yleisopetuksen käyttöön soveltuviksi edellyttäisi mittavia investointeja. Tilapulaa helpottamaan on ehdotettu 5-6-luokkien mahdollista sijoittamista Herttoniemen Yhteiskouluun, mutta siellä on jo nyt aivan täyttä, tilaa ei ylimääräisille ryhmille ole. Kouluverkkoselvityksen ehdotuksien tulee perustua selvitettyihin tosiasioihin eikä oletuksiin lisätiloista muissa kouluissa.

 

Opetusviraston ehdotuksen mukaan Herttoniemen koulussa on 307 oppilaspaikkaa ja Siilitien koulun yleisopetuksessa 118 oppilaspaikkaa. Jos Siilitien koulun erityisopetuksessa olevia oppilaita siirrettäisiin muihin kouluihin, koulurakennuksen kapasiteetiksi jäisi alle 200 oppilaspaikkaa.

 

Herttoniemen koulurakennuksesta luopuminen merkitsisi että lukuvuonna 2011-2012 esityksen oppilasennusteiden toteutuessa alueen 340:stä 1-6 vuosiluokkien oppilaasta oman alueen kouluun mahtuisi alle 60 prosenttia. Opetusviraston esityksestä ei käy selville, mihin sijoitettaisiin loput oppilaat?

 

Alaluokille on ehdotettu etsittäväksi vuokratiloja Herttoniemen metroaseman tienoilta, mutta ainakaan Herttoniemi-seuralla ei ole tiedossa mainitulla alueella minkäänlaisia alkuopetukseen soveltuvia tiloja. Onko mielekästä hajottaa hyvin toimiva kouluyhteisö eri puolille Länsi-Herttoniemeä huonosti soveltuviin vuokratiloihin, kun keskellä kylää on hyvä koulurakennus?

 

Molemmilla kouluilla oma arvonsa ja profiilinsa

 

Siilitien koululla on oma profiilinsa ja oma tärkeä tehtävänsä. Herttoniemen koulu puolestaan on ”koulu keskellä kylää”. Herttoniemen koulu on alueellaan hyvin suosittu, 84 % valitsee Herttoniemen koulun omaksi lähikoulukseen, Siilitiellä vastaava luku on 60%.

 

Herttoniemen koulurakennus on upea arkkitehti Jorma Järven lapsille sopivaksi suunnittelema, hyvin säilynyt 1950-luvun koulurakentamisen helmi. Herttoniemen alakoulun sopivuutta lapsille lisää vielä avara, valoisa, etelään viettävä piha, jota vanhempain perustama Koti- ja kouluyhdistys on monet kerrat leikkivälinein täydentänyt.

 

Herttoniemen alakoulun koulurakennus kuuluu Helsingin arvokkaimpien koulurakennusten joukkoon ja sen arvoluokitus on 1+. Koulurakennusten arvoluokituksen tarkoituksena on toimia yhtenä lähtökohtana päätöksiä tehtäessä Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti näin merkittävän rakennuksen tyhjilleen jättäminen olisi kulttuurivihamielinen teko, jota Herttoniemi-seura ei voi hyväksyä. Arvoluokkaan 1+ on yltänyt vain 19 Helsingin koulurakennusta.

 

11.4.2007

Herttoniemi-seura ry

 

Seppo Hiltunen, puheenjohtaja

Erkki Merimaa, varapuheenjohtaja

Maala Nieminen, johtokunnan jäsen

Eeva Kuuluvainen, johtokunnan jäsen

 

Jaa

Ilmoituksia ja tukijoita

Postituslistan tuoreimmat

Syötettä ei löytynyt